top of page

Suomi on tutkimuksien mukaan EU:n rasistisin maa – Purran kirjoitukset malliesimerkki islamofobiasta

Päivitetty: 24. heinäk. 2023


Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on joutunut kiivaan rasismikohun keskelle. KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

RASISMIKOHUN keskelle päätynyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on saanut sanoillaan aikaan paljon paheksuntaa, ihmetystä, epäluottamusta ja suoranaista pelkoa.

Purran "suora puhe" "mustista säkeistä" eli huiviin pukeutuvista musliminaisista on syvästi halveksuvaa kielenkäyttöä, joka ei asetu räikeästi ainoastaan modernin eurooppalaisen yhteiskunnan moniarvoisuuden ja demokratian periaatetta vastaan, mutta romuttaa myös Suomessa asuvien muslimiyksilöiden- ja yhteisöjen turvallisuudentunteen sekä kohdistuu vihamielisen halveksuvasti islaminuskoon ja muslimeihin ympäri maailmaa.

Viime viikkoina Suomi on toden teolla kuohunut. Hallituksemme on toiminut tavalla, jota on vaikea hyväksyä, "tavalla, jota ei ole vuosikymmeniin nähty", niin kuin 90-luvulta saakka journalistina työskennellyt Kari Pyrhönen asian hiljattain ilmaisi.

Purran kirjoitukset vuosien takaa ovat herättäneet paljon yhteiskunnallista keskustelua. Ministerin rasistinen kielenkäyttö vanhoissa kirjoituksissa on herättänyt närkästystä niin maahanmuuttajayhteisöissä kuin kantasuomalaisissakin, ja useat puolueet ovat vaatineet eduskuntaa koolle äänestämään Purran luottamuksesta.

Elinkeinoministerinä hetken toiminut Vilhelm Junnila (ps) joutui eroamaan hallituksesta natsiyhteyksiensä takia. Molempien – sekä Junnilan että Purran – ihmiskäsitystä on kuvattu sysimustaksi, joka on heittänyt poikkeuksellisen ikävän varjon Suomen päälle.

Purra joutui kohun keskelle, kun viime maanantaina paljastui hänen kirjoittaneen nimimerkillä ”riikka” erittäin rasistisia viestejä puhemies Jussi Halla-ahon (ps) blogin vieraskirjaan. Vaikka Purra ei ole itse julkisuudessa suoraan myöntänyt olevansa nimimerkin takana, hän on pyytänyt kirjoituksiaan anteeksi, tai ainakin osaa niistä. Anteeksipyynnön vilpittömyys on kuitenkin kyseenalaistettu.

Viime keskiviikkona pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Riikka Purra kuvaili hänen anteeksipyyntöään vanhoista blogikirjoituksista täysin aidoksi. Kuva: ANTTI NIKKANEN.

Vaikka Purra on toistanut toimittajille hänen kirjoituksensa näyttäneen entistä pahemmilta siksi, että ne on hänen mielestään irrotettu kontekstista, hän ei kuitenkaan ole vastannut kysymykseen siitä, miten kommentit on tarkalleen irrotettu kontekstistaan.

Vuoden 2019 blogitekstissä Purra kirjoittaa muun muassa musliminaisista kävelevinä ”tunnistamattomina mustina säkkeinä". Vaikka tekstejä on pääministeri Orpon (kok) mukaan mahdoton hyväksyä, siltikään kohua kommentoinut pääministeri ei näyttänyt kokevan epäluottamusta Purraa kohtaan.
Lukuisat puolueet ovat vaatineet eduskuntaa koolle äänestämään Purran luottamuksesta. Pääministeri Petteri Orpo ei kuitenkaan näytä kannattavan ajatusta, vaan kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina hallituksen antavan asiasta tiedonannon eduskunnalle vasta ensi syksynä. Purra näyttää siis nauttivan pääministerimme luottamusta siitäkin huolimatta, että kirjoitukset ovat syvästi rasistisia ja ihmisarvoa halventavia.

Purran kirjoitukset ovat vaikuttaneet hyvin negatiivisesti Suomen maineeseen myös ulkomailla. Rasistisia kommentteja ei ole puitu vain Suomessa, vaan niistä on uutisoitu laajalti myös kansainvälisessä mediassa. Turkissa esimerkiksi kommentit ovat herättäneet laajaa paheksuntaa, koska niissä kommentoitiin turkkilaisia halventavasti. Teksteissä esiintyvä maininta "turkkilaisapinoista" on luonnollisestikin koettu Turkissa loukkaavana.

Vielä maanantaina Purra ei selvästikään kokenut katumusta kirjoituksistaan hänen kirjoittaessaan blogiinsa: "Minulle ei tulisi mieleenikään alkaa irtisanoutua tai pahoitella tekemisiäni ja sanomisiani vuosien ja vuosikymmenten taka. Miksi ihmeessä niin pitäisi tehdä?"


 

"Minulle ei tulisi mieleenikään alkaa irtisanoutua tai pahoitella tekemisiäni ja sanomisiani vuosien ja vuosikymmenten takaa.

Miksi ihmeessä niin pitäisi tehdä?"


Riikka Purra

 


Kuitenkin kohun käytyä yhä pahemmaksi Purra joutui jo heti seuraavana päivänä kirjoittamaan julkisen anteeksipyynnön Twitteriin: "Pyydän anteeksi 15 vuoden takaisia typeriä somekommenttejani ja niistä ymmärrettävästi aiheutunutta haittaa ja mielipahaa. En ole täydellinen ihminen, olen tehnyt virheitä".

Anteeksipyyntö saattoi (ehkä pienen hetken) näyttää joidenkin silmissä vilpittömältä, ja jopa Purran rasististen kirjoitusten kohteiksi joutuneet yksilöt kenties näkivät hetkellisessä hyväuskoisuudessaan Purrassa ripauksen myötätuntoa.

Purran "katumus" on kuitenkin tulkittu lähinnä nurkkaan ajetun ihmisen pyyteelliseltä anteeksiannolta. Purra pyysi anteeksi vanhoja kommenttejaan, jotka hän sanoi kirjoittaneensa kahdeksan vuotta ennen poliittisen uransa alkamista. Joidenkin mielestä Purra pyysi anteeksi vain siksi, että hän haluaa jatkaa valtiovarainministerinä. Useat maahanmuuttajat pitävät anteeksipyyntöä riittämättömänä, sillä kirjoituksista paistaa muukalaisviha. Monet ovat myös huolissaan rasismin lisääntymisestä Suomessa.

On sanomattakin selvää, että jos Suomen hallituksen korkeimpiin ministeriövirkoihin nimitetään avoimesti rasistisia ja islamofobisia ihmisiä, tulee yhteiskuntamme eriarvoisuus lisääntymään entisestään. Ei tarvita mitään erityisen terävää päättelykykyä tehdäksemme johtopäätöksen siitä, että tällaisten ihmisten vaikutusvalta hallituksen johtopaikoilla tulee lisäämään rasismia Suomessa.


Monet Suomessa asuvat musliminaiset ovat kohdanneet islamofobiaa, joka on monien tutkijoiden mielestä eurooppalaisten yhteiskuntien syvimpiin rakenteisiin juurtunut yksi rasismin muoto. Kuvituskuva. MIKHAIL NILOV / PEXELS

Andalus Islamic Centerin tietoisuuteen on tullut paljon tapauksia, joissa erityisesti Suomessa yksin liikkuvat musliminaiset ovat joutuneet rasistisen toiminnan ja halveksivan puheen kohteeksi. Osa on kokenut jopa päälle sylkemistä, kovakouraista tuuppimista ja fyysistä väkivaltaa. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa. Tutkimuksen vastaajista 63 prosenttia kertoi kokevansa rasistista ahdistelua Suomessa.


Purra ei pyydä anteeksi loukkaavia puheitaan islamista ja musliminaisista
Kirjoitusten ympärillä vellovaan kohuun liittyen keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa Orpo ja Purra vastailivat median kysymyksiin, joiden yhteydessä Purra vakuutteli anteeksipyyntönsä olevan aito. Vaikka Purra pahoitteli asiaa niille, jotka ovat kirjoituksista loukkaantuneet, vain kaksi päivää anteeksipyynnön jälkeen hän kommentoi Twitterissä viimeisintä esille nostettua kirjoitustaan sanoin, joista ei heijastu vilpitön katumus, vaan lähinnä syvälle Purran ajatusmaailmaan juurtunut viha islamia ja muslimeja kohtaan.

– Kuten oli arvattavissa, nyt tähtäimessä on jo suora ja kaunistelematon puhe, maahanmuuttokritiikki ja politiikkatoimet. Jopa naista alistavien tasa-arvon vastaisten tapojen arvostelu ”rumasti”! Yhtä varmasti kuin tuo jatkuu, persutkin jatkaa linjalla, johon meillä on mandaatti, kirjoitti Purra Twitter-tilillään torstaina.



Kirjoitukset, joihin Purra tviitissään viittaa, eivät ole vanhoja, eikä hän selvästikään koe niitä millään tavoin ongelmallisiksi. Hän kuvaa sanojaan "suorana ja kaunistelemattomana puheena" sekä "maahanmuuttokritiikkinä", "politiikkatoimina" ja "naista alistavien tasa-arvon vastaisten tapojen arvosteluna".

Pääministeri Petteri Orpolle luettiin Ylen A-studiossa keskiviikkona uudempia vuoden 2019 Purran blogikirjoituksia.

– Pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä. Espoolaisessa kirjastossa yksi musta säkki asettelee kirjoja hyllyyn. Kirjastossa – meidän hyvinvoinnin ja tasa-arvon instituutiossamme, Purra kirjoitti blogiinsa 5. maaliskuuta 2019.

Jos edellä mainittuja sanoja pohditaan Suomessa asuvien muslimien näkökulmasta, se viesti, minkä Purra välittää on se, että meidän äitimme, puolisomme, tyttäremme, uskonsisaremme ja muut rakkaat läheisemme, jotka pukeutuvat hijabiin ja seuraavat pukeutumisellaan yhteisen uskontomme, islamin, kauniita arvoja, eivät Purran mielestä ole itsessään ihmisiksi tunnistettavia. Tai jos ovat, niin ainoastaan pienten lastensa kautta. Ikään kuin he eivät ansaitsisi ihmisarvoa uskontonsa vuoksi, ja aivan kuin henkilökohtainen pukeutumisvalinta riistäisi heidän oikeutensa ihmisyyteen. Purra kokee oikeudekseen kirjoittaa musliminaisista näin epäkunnioittavasti, vaikka ristiriitaisesti hän samaan aikaan väittää puolustavansa vuoden 2019 tekstissään länsimaista käsitystä tasa-arvosta ja naisten oikeuksista.

Islaminuskon ja musliminaisten halveksiminen on Suomen kansan
mandaatilla tapahtuvaa "maahanmuuttokritiikkiä"

Purran viesti on harvinaisen selvä. Islaminuskon ja musliminaisten halveksuminen on hänen mielestään vain suoraa ja kaunistelematonta maahanmuuttokritiikkiä, jolle hän kokee saaneensa perussuomalaisia äänestäneen Suomen kansan mandaatin. Purra ei edes yritä piilottaa räikeää islamofobiaansa ja islamiin sekä muslimeihin kohdistuvia epäkunnioittavia kirjoituksiaan. Vuonna 2016 hän kirjoitti blogissa seuraavasti:

Minä en hyväksy burkineita. En hyväksy säkkejä enkä kaapuja, en erityisesti huiviakaan, mutta ei
mennä nyt siihen. En haluaisi nähdä yhtä ainutta. Niiden näkemisestä tulee paha olo, inho, kiukku,

sääli. Minä en halua niitä tänne. (29.8.2016)


Purran mielestä burkini alistaa tai vähintäänkin osoittaa vähempää arvostusta naista kohtaan, ja hän kirjoittaa, ettei niiden pitäminen ole todellisuudessa aidon vapaaehtoista.


Meidän ei tarvitse katsella sivuun, kun näemme kaduilla burkia, kauppakeskuksen käytävillä huiviin puettuja

pikkutyttöjä ja uimahallissa eristettyjä naisia. Se ei ole monikulttuurisuutta, se on alistamista, eikä kuulu

Suomeen. (14.4.2019)


Suomessa on aivan pieniä tyttöjä, jotka joutuvat käyttämään huivia. Päiväkodeissa, kouluissa, kaduilla.

Pääkaupunkiseudulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne

yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä. Espoolaisessa kirjastossa yksi musta säkki asettelee kirjoja

hyllyyn. Kirjastossa – meidän hyvinvoinnin ja tasa-arvon instituutiossamme. (5.3.2019)


– En ala pahoittelemaan sitä, että kritisoin islamin naista alistavia käytäntöjä, Purra sanoi tiedotustilaisuudessaan Brysselissä ja lisäsi, että hän puolustaa kirjoituksessaan länsimaisia naisten oikeuksia.


Onkohan Purra oikeasti koskaan käynyt edes yhtä keskustelua hijabiin pukeutuvan musliminaisen kanssa? Se on ainakin selvää, että vihantäyteisestä kritiikistään huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen hän ei ole vaivautunut perehtymään edes islaminuskon perusteisiin. Purran ajatukset huiviin pakotetuista pikkutytöistä, eristetyistä naisista, islamin alistamisesta ja epätasa-arvosta perustuvat enemmänkin ideologisiin ja populistisiin asenteisiin kuin todelliseen tietoon islamista.

Purralla tuskin on koskaan itsellään ollut kosketuspintaa yhteenkään muslimiin, ja vaikka olisi, on hyvin hankala nähdä värejä ja syvyyttä mustavalkoisten linssien ja inhon vahvistamien kehyksien läpi. On vaikea arvostaa uskontoa ja sitä edustavia ihmisiä, jos on rakentanut koko maailmankuvansa ja poliittisen uransa perustalle, jonka kannattelevia pilareita eivät ole usko, rukous, myötätunto, nöyryys tai heikommassa asemassa olevien auttaminen, vaan ylpeys, ihmisviha ja ilmiselvänä räiskyvä rasismi.

Huivia ja peittävää vaatetta käyttävät musliminaiset erottautuvat enemmistöstä etnisestä taustastaan riippumatta ja joutuvat usein uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi kohtaamaan syrjintää ja halveksuvaa kielenkäyttöä. Kuvituskuva. THIRDMAN / PEXELS

Anteeksipyyntö Turkille, mutta ei Suomen omalle vähemmistölle

Hiljattain ulkoministeri Elina Valtonen (kok) välitti Suomen hallituksen puolesta anteeksipyynnön Turkin ulkoministerille Riikka Purran vanhoista kirjoituksista, joita Valtonen kuvasi "sopimattomiksi". Hallitus ei kuitenkaan mitä ilmeisemmin näe tärkeänä esittää anteeksipyyntöä Suomen omalle muslimivähemmistölle, jota Purran kirjoitukset koskettavat paljon läheisemmin ja henkilökohtaisemmin.

Erityisen anteeksipyynnön ansaitsisi erityisesti Suomen somaliyhteisö, sillä hallituksen pääministerin sijaisena toimiva Purra on aikaisemmissa kirjoituksissaan ilmaissut muun muassa valmiudestaan ampua somalilapsia lähijunissa. Purra on kertonut kammottavien tekstiensä olevan "sisäpiirihuumoria", mutta myöntää että ne eivät ole kuitenkaan puolusteltavissa. Tekstit ilmentävät hyvin vihamielistä suhtautumista somalialaistaustaisiin ihmisiin.

Suomensomalialaisessa yhteisössä vaikuttava Abdirizak Hagi kommentoi Suomen hallituksen anteeksipyyntöä seuraavasti:

– Orpon johtama hallitus on virallisen anteeksipyynnön esittänyt Suomen turkkilaisille yhteisölle ja Turkin valtiolle. Hallitus ei kuitenkaan nähnyt tärkeänä esittää anteeksipyyntöä Suomen somaliyhteisölle. Hallitus, jonka pääministerin sijainen olisi valmis ampumaan somalilapsia lähijunissa. Tämä, jos mikään todistaa sen, että Suomessa somalialaisella ei ole samanlaista ihmisarvoa kuin muilla. Tämä todistaa myös sen, että yhteisömme asema suomalaisessa yhteiskunnassa ei koskaan muutu panoksestamme huolimatta. Hallituksen mielestä olemme vapaata riistaa, olemme yhteisö, jonka päälle voi sylkeä ja tappaa lähijunissa.

 

Tämä, jos mikään todistaa sen, että Suomessa

somalialaisella ei ole samanlaista ihmisarvoa kuin muilla.


Abdirizak Hagi

 

Vaikka Purra kuvaa halveksuvaa puhettaan "mustista säkeistä" linjana, johon perussuomalaisilla on mandaatti, ei vaalitulos varmastikaan antanut valtuutusta rasismille, hallituksen korkeimmista elimistä lähtevälle vähemmistöihin kohdistuvalle islamofobialle eikä yleisen yhteiskuntajärjestelmän murentamiselle. Tällä hetkellä perussuomalaiset käyttäytyy niin kuin sillä olisi 20,1 prosentin kannatuksella oikeus määritellä uudestaan länsimaisen sivistysvaltion perusperiaatteet ja romuttaa Euroopan moniarvoisuutta ja uskonnonvapautta keskeisesti korostavat länsimaisen sivistysvaltion peruskulmakivet.


Nyt Suomen hallitusta nakertava perussuomalainen politiikka koettelee ennennäkemättömällä tavalla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ja osoittaa selvästi, kuinka röyhkeästi se pyrkii eduskunnan puhemiehen toimintatapoja myöten määrittelemään uudestaan jopa soveliaat puhetavat ja pelisäännöt, joista länsimainen demokratia on tunnettu.



Comments


bottom of page