top of page

Mitä on islamin säätämä palvonta?

Päivitetty: 23. heinäk. 2023


Kuva Koraanista. Muslimit uskovat, että Koraani on muuttumatonta Jumalan sanaa, joka ilmoitettiin enkeli Gabrielin välityksellä 1400 vuotta sitten ihmiskunnan viimeiselle lähettiläälle, profeetta Muhammadille ﷺ. Kuva: Ismaeel Zakariya (Pexels)

Islamin "viisi pilaria" ovat muslimin elämän uskonnollinen perusta. Profeetta Muhammad ﷺ on sanonut:


”Islam perustuu viidelle pilarille, joita ovat: todistus, että ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Hänen lähettiläänsä, päivittäiset rukoukset, almujen maksu, pyhiinvaellus Mekkaan ja paastoaminen ramadan-kuukautena.”

Uskontunnustus

Harjoittavan muslimin elämää ylläpitävät nämä pilarit. Ensimmäinen ja keskeisin niistä on uskontunnustus:

”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Hänen lähettiläänsä.”

Tämä yksinkertainen uskontunnustus on ensimmäinen asia, joka jokaisen islamin uskonnokseen hyväksyvän tulee lausua. Uskontunnustus on lausuttava vilpittömällä vakaumuksella ja ilman pakottamista. Se merkitsee uskoa siihen, että elämän ainoa päämäärä on palvella ja totella Jumalaa, mikä saavutetaan noudattamalla profeetta Muhammadin ﷺ esimerkkiä.

Muslimit uskovat Jumalan lähettäneen valitsemiaan sanansaattajia opastamaan ihmiskuntaa kautta historian. Näiden profeettojen opettama ja välittämä sanoma oli aina sama: Jumalan ykseys. Sama sanoma korostuu myös Raamatun ensimmäisessä käskyssä: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.” Usko Jumalan ykseyteen on islamin perusta ja kauttaaltaan läsnä muslimin elämässä.

Päivittäiset rukoukset (palvontaa kiitollisuudella ja rakkaudella)

Keskeinen osa muslimin elämää on pakollinen, rituaalinen rukous. Nämä rukoukset suoritetaan viisi kertaa päivässä, ja ne ovat suora yhteys ihmisen ja Jumalan välillä. Tämä hyvin henkilökohtainen suhde Luojaan mahdollistaa sen, että ihminen voi tukeutua ja luottaa täysin Jumalaan, rakastaa Häntä ja saavuttaa aidosti sisäisen rauhan ja harmonian riippumatta siitä, minkälaisia koettelemuksia elämänsä varrella kohtaa.

Profeetta Muhammad ﷺ on sanonut: ”Se, joka rukoilee, puhuu yksityisesti Herransa kanssa.”

Rukoukset suoritetaan aamunkoitteessa, keskipäivällä, myöhäisiltapäivänä, auringonlaskun aikaan ja illalla. Ne muistuttavat ihmistä Jumalasta koko päivän. Säännöllinen rukous auttaa välttämään pahoja tekoja ja tarjoaa mahdollisuuden pyytää Jumalalta armahdusta ja anteeksiantoa sekä suojelusta epäilyksiä ja eksymystä vastaan.

Rukous on yksi islamin viidestä pilarista. Islamissa rukousta pidetään suorana yhteytenä ihmisen ja Luojan välillä. Kuva: Monstera (Pexels).

Profeetta Muhammad ﷺ kysyi seuralaisiltaan: ”Jos jonkun oven edessä olisi joki, jossa hän kylpisi viidesti päivässä, luuletteko, että häneen jäisi yhtään likaa?” Seuralaiset vastasivat, että ei tietenkään. Siihen Profeetta ﷺ sanoi: ”Näin on viiden päivittäisen rukouksen kanssa: niillä Jumala pesee pois syntinne.”

Perjantai on muslimien kokoontumispäivä. Keskipäivän rukous perjantaina poikkeaa kaikista muista rukouksista siten, että siihen sisältyy rukouksen lisäksi saarna. Rukoukset muina aikoina ovat suhteellisen yksinkertaisia. Niissä lausutaan Koraania ja usein niihin menee vain muutama minuutti. Muslimin on hyvin suositeltavaa rukoilla päivän viisi rukousta ​​yhteisöllisesti moskeijassa.

Pohjimmiltaan moskeija on yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoilulle. Moskeijat ympäri maailmaa ovat saaneet erilaisia ​​arkkitehtuurisia muotoja, jotka heijastavat paikallisia kulttuureita. Ne vaihtelevat ulkomuodoiltaan suuresti ja voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään. Esimerkiksi Kiinassa moskeijat saattavat olla kuin paviljonkeja, kun taas Intiassa ne voivat näyttää kehittyneiltä piha-alueilta. Turkissa moskeijat kohoavat massiivisina kupoleina, kun taas Yhdysvalloissa niiden arkkitehtuuria hallitsee erilaiset lasi- ja teräsrakenteet. Kuitenkin se ainutlaatuinen jäljelle jäävä piirre, mikä kaikkia näitä moskeijoita yhdistää, on ”kutsu rukoukseen”.

Ensimmäinen ihminen, joka kutsui muslimeita rukoilemaan, oli Abessiniasta kotoisin oleva vapautettu afrikkalainen orja nimeltään Bilal ibn Rabah. Hän oli profeetta Muhammadin ﷺ läheinen seuralainen. Bilalin vahva ja sointuva ääni kutsui Medinan muslimeita rukoukseen viidesti päivässä.

Rukouskutsun käännös:

Jumala on Suurin! Jumala on Suurin!
Jumala on Suurin! Jumala on Suurin!
Todistan, että ei ole ketään muuta jumalaa kuin Jumala!
Todistan, että ei ole ketään muuta jumalaa kuin Jumala!
Todistan, että Muhammad on Jumalan lähettiläs!
Todistan, että Muhammad on Jumalan lähettiläs!
Tulkaa rukoukseen! Tulkaa rukoukseen!
Tulkaa menestykseen! Tulkaa menestykseen!
Jumala on Suurin! Jumala on Suurin!
Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala!





Almut (palvontaa omaisuudella)

Islamin yksi tärkeimpiä periaatteita on se, että kaikki tässä maailmassa kuuluu Jumalalle, minkä vuoksi Jumala on uskonut varallisuuden ja rikkaudet ihmisten huomaan. Islamiin kuuluva pakollinen almujen maksu eli zakah tarkoittaa kirjaimellisesti ”puhdistusta” ja ”kasvua”.

Omaa omaisuutta ”puhdistetaan” antamalla siitä osuus avun tarpeessa oleville ihmisille ja yhteisön yhteiseksi hyväksi. Samalla tavalla kuin puiden oksia karsitaan ja kasveja harvennetaan, niin myös käyttämättömän varallisuuden sääteleminen on hyväksi omaisuudelle ja tuo varallisuuden käyttöön tarvittavaa yhteisöllistä tasapainoa. Almut ja hyväntekeväisyys kannustavat myös talouden kasvuun yhteisöissä uusilla tavoilla.

Jokainen muslimi laskee yksilöllisesti sen määrän, mikä hänen tulisi maksaa zakah (ns. ”almuvero”).
Tähän sisältyy 2,5 %:n vuotuiset maksut tarvitseville ihmisille. Zakatia ei kuitenkaan makseta ensisijaisista ​​asuinpaikoista, autoista ja ammattityökaluista. Zakah on ainutlaatuinen konsepti verrattuna muihin antamisen muotoihin, koska se jakaa yhteiskunnan vaurauden uudelleen. Oikein sovellettuna se poistaa tehokkaasti köyhyyden.

Jumala korostaa suuresti sitä, miten tärkeää on pitää huolta yhteiskunnan apua tarvitsevista ja köyhistä ihmisistä. Hän sanoo Koraanissa: ”Niille, jotka antavat omaisuudestaan (hyväntekeväisyytenä) päivin ja öin, salaisesti ja julkisesti, on luvassa palkkio heidän Herraltaan, eikä heidän tarvitse kohdata pelkoa tai surua.” (Koraani 2:274)

Jokaisen muslimin odotetaan antavan enemmän kuin pakollisen velvollisuutensa, ja anteliaisuutta ja hyväntekeväisyyttä voi osoittaa monin tavoin. Profeetta Muhammad ﷺ on sanonut: ”Hyväntekeväisyyttä on jopa se, että kohtaat veljesi hymysuin.” Profeetta ﷺ sanoi myös, että jos ihmisellä ei ole mitään annettavaa, voi hän välttää pahan tekemistä, mikä katsotaan hyväntekeväisyydeksi.

Kun ramadan-kuukausi tulee päätökseen, on aika maksaa niin sanottu zakat al-fitr, mikä on ennen paastokuukauden päättävää eid-rukousta suoritettava pakollinen palvonnan teko. Muslimit lahjoittavat omaisuudestaan merkittäviä määriä rahaa tai ruokaa apua tarvitseville ihmisille ja yhteisöille. Monet ostavat esimerkiksi elintarvikkeita, lihaa tai jopa kokonaisen lampaan, joka lahjoitetaan tarvitsevalle perheelle. Länsimaissa zakat al-fitr toimii usein niin, että yhden perheen jokainen yksilö lahjoittaa noin 10-20 euroa paikalliselle yhteisölle, hyväntekeväisyysjärjestölle tai islamilaiselle yhdistykselle. Nämä taas ostavat lahjoitetuilla rahoilla elintarvikkeita, jotka jaetaan eteenpäin tarvitseville perheille eri puolilla maailmaa.

Paastoaminen (palvontaa pidättäytymällä)

Ramadan-kuukauden paasto on tärkeä osa muslimien elämää. Ramadanina muslimit pidättäytyvät syömisestä ja juomisesta aamun sarastuksesta auringonlaskuun saakka. Paaston aikana vältetään myös intiimiä kanssakäymistä puolisoiden välillä.

Sairaat, vanhat ja matkustavat sekä raskaana olevat ja imettävät saavat rikkoa paaston ja korvata myöhemmin ne päivät, joita eivät paastonneet. Lapset alkavat paastoamaan (ja rukoilemaan) murrosiässä, joskin monet aloittavat jo aikaisemmin.

Jumala toteaa Koraanissa: ”Uskovat! Paasto on määrätty teidän osaksenne niin kuin se määrättiin niille, jotka elivät ennen teitä, jotta te saavuttaisitte Jumalan pelon ja hurskauden.” (Koraani 2:183)

Ramadanin aikana muslimit lukevat usein Koraania enemmän kuin yleensä. Kuva: Abdullah Ghatasheh (Pexels), Fatih moskeija, Istanbul.

Paastoaminen ei ole vain hyödyllistä terveydelle, vaan mahdollistaa myös aidon myötätunnon kehittymisen vähäosaisia kohtaan. Ensisijaisesti paasto on kuitenkin palvonnan muoto, jonka avulla ihminen voi puhdistautua sisäisesti ja oppia itsehillintää. Kun paastoava ihminen pidättäytyy maallisista mukavuuksista edes lyhyeksi ajaksi, hän pystyy jatkuvan Jumalan tiedostamisen kautta toteuttamaan elämänsä tarkoitusta.

Ramadan on tärkeä ja pyhä ajanjakso kaikille maailman muslimeille. Se on otollista aikaa mietiskelylle ja syvemmälle hengellisyydelle. Ramadanina harjoitetaan hyväntekeväisyyttä tavallista enemmän, ja miljoonat muslimit omistautuvat muistelemaan, pohdiskelemaan ja rukoilemaan Jumalaa. Ramadan päättyy juhlapäivään, jonka arabiankielinen nimi on eid al-fitr. Muslimit ympäri maailmaa juhlistavat eid al-fitr –päivää, joka alkaa yhteisrukouksella. Yhteisrukouksen jälkeen vieraillaan usein sukulaisten ja ystävien luona ja vaihdetaan lahjoja.

Pyhiinvaellus (palvontaa matkustamisen ja kärsivällisyyden kautta)

Mekkaan tehtävä pyhiinvaellus (hajj) on uskon pilari, joka muslimin tulee suorittaa kerran elämässään, mikäli hän kykenee taloudellisesti ja fyysisesti siihen. Vuosittain Mekkaan kokoontuu yli kolme miljoonaa muslimia eri puolilta maailmaa.

Pyhiinvaelluksen voidaan sanoa olevan suuri tapaaminen rauhan puolesta. Silloin muslimit kaikista maapallon eri kolkista kohtaavat toisensa islamin pyhimmässä paikassa, profeetta Muhammadin ﷺ synnyinkaupungissa Mekassa.

Muslimien pyhiinvaellukseen kuuluu Kaaban (arab. الكعبة‎‎‎) luona vierailu ja kerääntyminen Mekan laitamilla sijaitsevalle Arafah-vuoren tasangolle, jossa muslimit rukoilevat Jumalalta anteeksiantoa. Arafah-päivää pidetään usein esinäytöksenä Tuomiopäivälle. Arafa nähdään myös pyhiinvaelluksen tärkeimpänä päivänä, ja profeetta Muhammad ﷺ onkin sanonut:

"Pyhiinvaellus on arafah." (Tirmidhi)

Abu Hurairah on kertonut, että profeetta Muhammad ﷺ on sanonut:

الْيَوْمُ الْمَوْعُودُ يَوْمُ الْقِيَامَةِ وَالْيَوْمُ الْمَشْهُودُ يَوْمُ عَرَفَةَ وَالشَّاهِدُ يَوْمُ الْجُمُعَةِ وَمَا طَلَعَتْ الشَّمْسُ وَلَا غَرَبَتْ عَلَى يَوْمٍ أَفْضَلَ مِنْهُ فِيهِ سَاعَةٌ لَا يُوَافِقُهَا عَبْدٌ مُؤْمِنٌ يَدْعُو اللَّهَ بِخَيْرٍ إِلَّا اسْتَجَابَ اللَّهُ لَهُ وَلَا يَسْتَعِيذُ مِنْ شَيْءٍ إِلَّا أَعَاذَهُ اللَّهُ مِنْهُ

"Luvattu päivä on Ylösnousemuksen päivä, todistettu päivä on Arafah-päivä ja todistajan päivä on perjantai. Aurinko ei nouse eikä laske minään päivänä, joka olisi parempi kuin se. Tuo päivä sisältää hetken, jolloin yksikään Jumalaa palveleva ihminen ei rukoile Jumalalta hyvää ilman, että Hän vastaa hänen rukoukseensa eikä pyydä Häneltä turvaa pahalta ilman, että Jumala myöntää sen hänelle."

(Hadith Hasan; at-Tirmidhi)

Pyhiinvaelluksen aikana muslimeilla on erityisen otollinen mahdollisuus oman elämänsä ja tekojensa pohdiskelulle, ja usein monet palaavatkin perheidensä ja ystäviensä luokse uskossaan vahvistuneina ja islamiin entistä enemmän kiinnittyneempinä.  

Pyhiinvaellus eli "hajj" on yksi islamin viidestä pilarista, joka on pakollista jokaiselle (siihen kykenevälle) muslimille kerran elämässä. Kuva: Konevi (Pexels); Mekka, Saudi-Arabia, 2020.

bottom of page