Kuningatar Elisabet II:n kuolema ja monarkian imperialistisen menneisyyden perintö

Päivitetty: 4. lokak.

Nyt kun Britannian pitkäaikaisin monarkki 𝐤𝐮𝐧𝐢𝐧𝐠𝐚𝐭𝐚𝐫 𝐄𝐥𝐢𝐬𝐚𝐛𝐞𝐭 𝐈𝐈 on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, päättyy yksi aikakausi ja alkaa toinen.

Kuningatar Elisabet II oli Britannian pitkäaikaisin hallitsija. Hän kuoli 96-vuotiaana tehtyään pitkän 70-vuotisen uran.
70 vuotta vallassa ollut kuningatar Elisabet II oli Britannian pitkäaikaisin hallitsija.

Vaikka kuningattaren rooli on vuosien saatossa ollut suurelta osin seremoniallinen, monille ihmisille ja valtioille monarkia kantaa yhä mukanaan raskasta perintöä julmasta kolonialismista.

Esimerkiksi eteläafrikkalainen oppositiopuolue Economic Freedom Fighters (EEF) ilmoitti eilisessä tiedotteessaan suorasanaisesti, etteivät he sure Elisabetin kuolemaa.

– Emme sure Elisabetin kuolemaa, koska hänen kuolemansa on muistutus meille hyvin traagisesta ajanjaksosta tässä maassa ja Afrikan historiassa, EEF kirjoittaa tviitissään.

"70-vuotisen hallituskautensa aikana kuningattarena hän ei koskaan tunnustanut hänen perheensä aiheuttamia julmuuksia alkuperäisväestöille, joiden maihin Britannia hyökkäsi ympäri maailmaa. Hän hyötyi mielellään rikkaudesta, joka saatiin miljoonien ihmisten hyväksikäytöstä ja murhista eri puolilla maailmaa", tiedotteessa sanotaan.


 

"70-vuotisen hallituskautensa aikana kuningattarena hän ei

koskaan tunnustanut hänen perheensä aiheuttamia julmuuksia

alkuperäisväestöille, joiden maihin Britannia

hyökkäsi ympäri maailmaa."


 


Brittiläinen ihmisoikeusjärjestö 𝐂𝐀𝐆𝐄 korostaa, kuinka monarkia jatkoi epätasa-arvoa ylläpitävää Britannian arvosysteemiä ja antoi vastustamatta hyväksyntänsä syvästi rasistisille ja islamofobisille lainsäädännöille.

Britannian arvosysteemi on maan imperialistiseen historiaan sidoksissa oleva tapa palkita yksilöitä henkilökohtaisesta rohkeudesta, saavutuksista tai palveluista esimerkiksi myöntämällä heille arvonimi, kunniamerkki tai mitali.

Vaikka arvosysteemi ei ehkä itsessään kuulosta niin pahalta, on järjestelmällä kuitenkin vahva kytkös maan imperialistiseen historiaan ja herättää oikeutetustikin närkästystä ja vastustusta monissa.

𝐓𝐇𝐄 𝐆𝐔𝐀𝐑𝐃𝐈𝐀𝐍𝐈𝐍 viimevuotinen analyysi osoittaa, että niiden ihmisten osuus, jotka ovat kieltäytyneet kuningattaren kunnianosoituksista, on huomattavassa kasvussa ja heidän lukumäärästään on tullut yli kaksinkertainen viimeisen yhdeksän vuoden aikana.

Birmingham Cityn yliopiston professori 𝐊𝐞𝐡𝐢𝐧𝐝𝐞 𝐀𝐧𝐝𝐫𝐞𝐰 kommentoi ilmiötä sanomalla, että ihmiset kiinnittävät nykyään yhä enemmän huomiota brittiläisen imperiumin historiaan ja rasismiin sekä maan verisen imperialistisen menneisyyden ja arvosysteemin väliseen yhteyteen.

"Tämä johtaa siihen, että useammat ihmiset hylkäävät kunnianosoitukset ja pitävät niitä ongelmallisina", professori sanoo.

”Suurempi tarina on, että tuhannet ihmiset hyväksyvät ne. Imperiumin ongelmallisen luonteen lisäksi sitä ei enää ole olemassa, joten miksi annamme edelleen brittiläisen imperiumin käskyjä?", professori kysyy.

Monille vähemmistöille imperiumi on paljon enemmän kuin historiallinen alaviite. Sen pysyvät symbolit ja psykologinen perintö ovat edelleen elävä ongelma ja avoin haava.

Monille vähemmistöille brittiläinen imperiumi edustaa synkkää menneisyyttä ja edelleen avointa haavaa.
Voidaan ajatella, että brittiläinen imperiumi on tehnyt myös paljon hyvää maailmassa, kun se esimerkiksi levitti valistuksen ihanteita demokratiasta ja yksilön oikeuksista sekä tarjosi infrastruktuuria ja kehitystä. Mutta se on kuitenkin historiaa, josta kiistellään.

Etenkin monet mustaihoiset, värilliset ja vähemmistöt tuntevat itsensä syvästi haavoitetuiksi menneiden epäoikeudenmukaisuuksien, julmuuksien, pidätysten, orjuuttamisen ja pakkotyön vuoksi.

Imperiumin historiaa juhlistavat Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisten kunniamerkkien tunteettomat tittelit loukkaavat syvästi monia Britanniassa eläviä vähemmistöjä.


Brittiläinen imperiumi saavutti alueellisen huippunsa vuonna 1921. Imperiumilla on ollut syvällinen vaikutus nykyisiin valtioiden rajoihin ja maailman moniin väestöihin.

Kuningatar Elisabet nousi hallitsijaksi isänsä Yrjö VI:n kuoleman jälkeen 6. helmikuuta 1952. Hänen valtakautensa kesti tasan 70 vuotta ja 214 päivää tehden hänestä Britanniaa pisimpään hallinneen monarkin. Hän oli myös maailman toiseksi pisimpään hallinnut monarkki. Vain nelivuotiaana valtaan noussut Ludvig XIV, joka johti Ranskaa ja Navarraa vuodesta 1643 vuoteen 1715, hallitsi häntä pidempään.

Kuningatar Elisabet II oli hyvin arvostettu ja rakastettu henkilö ympäri maailmaa, mutta monille ihmisille hänen edustamansa monarkia muistuttaa edelleen brittiläisen imperiumin kolonialistisesta historiasta.

Kuningatar sai lukuisia tunnustuksia kansainyhteisömaista sekä muualtakin maailmalta, ja hän oli hyvin arvostettu henkilö ympäri maailmaa. Monet ovat kuitenkin jyrkästikin eri mieltä Elisabetistä siksi, että hän edusti hallintoa, joka syyllistyi lukemattomiin vääryyksiin ja jopa kansanmurhiin.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen Pittsburghissa sijaitsevan Carnegie Mellon -yliopiston nigerialaissyntyinen apulaisprofessori Uju Anya ilmaisi paheksuntaa monarkkia kohtaan ja korosti vahvasanaisesti, kuinka Elisabet johti hallintoa, joka teurasti ja hajotti puolet hänen suvustaan ja kuinka elossa olevat yrittävät edelleen päästä tapahtumista yli.

– Jos joku odottaa minun ilmaisevan muuta kuin halveksuntaa monarkkia kohtaan, jonka johtama hallitus mahdollisti kansanmurhan, joka teurasti ja hajotti puolet perheestäni ja jonka seurauksista edelleen elossa olevat yrittävät päästä yli, voitte odottaa kuuta taivaalta, kirjoittaa Uju Anya tviitissään.

Tietenkään Elisabet ei ollut seremoniallisena hallitsijana henkilökohtaisesti vastuussa brittiläisen imperiumin julmuuksista. On myös syytä tuoda esiin, että hänen seitsemän vuosikymmentä kestäneellä valtakaudella brittiläinen imperiumi muuttui nykyaikaiseksi itsenäisten valtioiden muodostamaksi Kansainyhteisöksi.

Siitäkin huolimatta, että kuningattaren rooli on vuosien saatossa ollut suurelta osin vain seremoniallinen ja hänen poliittinen valtansa myös lähinnä muodollista, monille ihmisille hänen edustamansa monarkia kantaa yhä raskasta perintöä brittiläisen imperiumin pimeästä historiasta ja julmasta kolonialismista.

Esimerkiksi Karibian siirtomaissa on Reutersin mukaan syntynyt keskustelua siitä, pitäisikö maiden johtajan titteli siirtää pois monarkilta. Tämän lisäksi on alettu keskustelemaan hyvityksistä, joita Britannian toivottaisiin maksavan historian aikana harjoittamastaan orjuuttamisesta.

Kuningatar Elisabet II syntyi 21. huhtikuuta 1926 Lontoossa ja kuoli 8.9.2022 Balmoralin linnassa Skotlannissa. Nyt kun Britannian pitkäaikaisin kuningatar on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, päättyy yksi aikakausi ja alkaa toinen.

Lauantaina 10. syyskuuta 2022 kuningattaren vanhin poika ja valtaistuimen perijä 𝐂𝐡𝐚𝐫𝐥𝐞𝐬 𝐈𝐈𝐈 on julistettu Britannian uudeksi kuninkaaksi St. Jamesin palatsissa Lontoossa.

CAGE-järjestö esittää Facebook-päivityksessään toiveen uudesta aikakaudesta:

"Toivomme, että 𝐤𝐮𝐧𝐢𝐧𝐠𝐚𝐬 𝐂𝐡𝐚𝐫𝐥𝐞𝐬 𝐈𝐈𝐈:𝐧 uusi aikakausi tulee merkitsemään siirtymistä pois tyrannian normalisoinnista, laittomien sotien tukemisesta ja syrjivien lakien täytäntöönpanosta kohti oikeudenmukaisempaa Britanniaa, jolla on kykyä kohdata menneisyytensä synkät perinnöt."



Lähteet:

https://www.facebook.com/CageUK

https://www.theguardian.com/politics/2020/dec/01/number-of-people-rejecting-queens-honours-doubles-in-past-decade

https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/jul/28/honours-system-british-empire-racism

https://theconversation.com/racism-colonialism-and-slavery-why-empire-needs-to-be-removed-from-the-uk-honours-system-129311

https://www.ndtv.com/world-news/queen-elizabeth-ii-was-second-longest-reigning-monarch-in-history-3327997

https://nypost.com/2022/09/09/professor-uju-anya-doubles-down-on-shocking-queen-comments/

https://www.lusakatimes.com/2022/09/09/we-do-not-mourn-the-death-of-queen-elizabeth-ii-eff/

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/331061f4-db46-4528-85aa-259e731133b2?utm_source=whatsapp&utm_medium=artikkeli&utm_campaign=whatsapp-share



Kuvalähteet:

https://www.flickr.com/photos/comsec/7345367150

https://picryl.com/media/british-empire-throughout-the-world-exhibited-in-one-view

https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/big-ben-englanti-eurooppa-heijastus-460672/

https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofBritain/Timeline-Of-The-British-Empire/

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Balmoral_Castle.jpg

https://nypost.com/2020/12/07/secrets-behind-94-year-old-queen-elizabeths-longevity/










111 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki