Hollannin korkein oikeus: palestiinalaisten pommittaminen on "julkinen tehtävä"

Ismail Ziada haastaa 20. heinäkuuta 2014 valokuvatun Israelin armeijan päällikkö Benny Gantzin (keskellä) oikeuteen Ziadan kotiin kohdistuneista Gazan pommituksista, jotka johtivat seitsemän ihmisen, mukaan lukien Ziadan äidin, kuolemaan. (Flickr)

Hollannin korkein oikeus vahvisti perjantaina, että kaksi Israelin ylintä sotilaskomentajaa nauttii laillista koskemattomuutta siviilikanteessa, joka koskee heidän rooliaan Gazan kaistalla tapahtuneessa Israelin aiheuttamassa palestiinalaisperheen surmassa vuonna 2014.

Päätös pitää voimassa vuoden 2021 alemman oikeuden päätöksen, jonka mukaan kansainvälisen tapaoikeuden mukaan vieraan valtion virkamiehet nauttivat Hollannin tuomioistuimissa koskemattomuutta siviilioikeudellisissa kanteissa kaikkien tekojen osalta, joihin on syyllistytty "julkista tehtävää" suorittaessa.

Tätä niin sanottua toiminnallista koskemattomuutta siviilioikeudellisessa vastuussa sovellettaisiin siitäkin huolimatta, että virkamiehiä voitaisiin rikosoikeudellisesti syyttää samoista sotarikoksista.

"Olemme pettyneitä ja vihaisia siitä, mitä tänään ​päätettiin", asianomistaja Ismail Ziada kertoi The Electronic Intifadalle. "Tuomioistuin on jälleen kerran toiminut pelkurimaisesti ja häpeämättömästi asettaen politiikan ihmisten edelle ja estäen oikeuden tapahtumisen. Tänään annettu tuomio vain syventää kokemaamme epäoikeudenmukaisuutta."

Palestiinalais-hollantilainen Ziada on haastanut Israelin armeijan päällikön Benny Gantzin ja silloisen ilmavoimien päällikön Amir Eshelin oikeuteen heidän päätöksestään pommittaa Ziadan perheen kotia Israelin vuoden 2014 hyökkäyksessä Gazaan.

Sen jälkeen Gantz on palvellut Israelin puolustusministerinä ja varapääministerinä, ja tällä hetkellä hän toimii oppositiopoliitikkona johtavassa asemassa.

Ziada vaatii israelilaisilta komentajilta satojentuhansien dollarien vahingonkorvauksia.

Israelin hyökkäys tuhosi täysin al-Bureijin pakolaisleirillä sijaineen kolmikerroksisen rakennuksen.

Hyökkäyksessä kuoli Ziadan 70-vuotias äiti Muftia, hänen veljensä Jamil, Yousif ja Omar, kälynsä Bayan ja 12-vuotias veljenpoikansa Shaban. Näiden lisäksi iskussa sai surmansa myös perheen luona vieraillut seitsemäs henkilö.

Gantz aloitti vuonna 2019 vaalikampanjan, jossa juhlittiin vuonna 2014 Gazaan tehtyä hyökkäystä, jonka seurauksena yli 2 200 palestiinalaista kuoli, mukaan lukien 551 lasta.

Hän kerskui israelilaisille äänestäjille palauttaneensa Gazan "kivikaudelle".

Ismail Ziada haastoi kaksi israelilaista kenraalia oikeuteen kuuden sukulaisensa kuolemasta Israelin hyökkäyksen aikana Gazaan vuonna 2014. (Kuvakaappaus The Electronic Intifadan artikkelista)

"Julkinen tehtävä"

Ziadaa edustavan ihmisoikeusjuristi Liesbeth Zegveldin mukaan toiminnallinen koskemattomuus ei ole aina ehdoton.

Esimerkiksi vuonna 2010 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, että "tapauksissa, joissa valtion lainkäytöllisen koskemattomuuden soveltaminen rajoittaa oikeuden käyttämistä tuomioistuimessa, tuomioistuimen on varmistettava, oikeuttavatko tapauksen olosuhteet tällaisen rajoituksen".

Ziada vetosi perusteluissaan siihen, että ehdottoman kansalaisimmuniteetin myöntäminen vieraalle valtiolle ja sen virkamiehille rajoittaisi suhteettomasti hänen oikeuksiaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla, koska Gazan kaistalta kotoisin olevana palestiinalaisena hänellä ei ole muuta laillista vaihtoehtoa kuin kääntyä hollantilaisten tuomioistuimien puoleen hakemaan hyvitystä.

Hollannin korkeimman oikeuden päätös kuitenkin hylkäsi tämän perustelun, joten Gantz ja Eshel eivät joudu syytteeseen Ziadan perheenjäsenten tappamisesta.

"Ei ole epäilystäkään siitä, että syytetyt olivat mukana pommituksessa suorittaessaan julkista tehtäväänsä", Hollannin korkein oikeus toteaa. Gantzilla ja Eshelillä on siis "oikeus rikosoikeudelliseen koskemattomuuteen riippumatta rikosten laadusta ja vakavuudesta, joista heitä syytetään."

Hollantilaiset tuomarit olisivat kuitenkin voineet valita toisen suunnan, mikä olisi avannut uusia uria ihmisoikeuksien suojelulle.

He olisivat voineet myöntää, että Ziadan on saatava käyttää hollantilaisia ​​tuomioistuimia viimeisenä keinonaan ja vedota vuonna 2016 julkaistussa lausunnossa esitettyyn Hollannin hallituksen omaan kantaan (joka ei liity tähän tapaukseen), jonka mukaan "kansainvälisten rikosten tekemistä ei voi määritellä viralliseksi tehtäväksi".

Israel on syyllistynyt lukuisiin kansainvälisen oikeuden kieltämiin vakaviin ja räikeisiin rikoksiin miehittäessään, piirittäessään ja pommittaessaan Gazan kaistaa. Nämä rikokset ovat huolellisesti dokumentoituja ja ne ovat toteutettu luonnostaan laittoman tavoitteen saavuttamiseksi: palestiinalaisia sortavan apartheid-järjestelmän ja rodullisen ylivallan ylläpitämiseksi.

"Päättäväisiä"

Ziada huomauttaa, että Hollannin pääministeri Mark Rutte sitoutui toukokuussa siihen, että hänen maansa pyrkii saamaan vastuuseen sotarikoksiin syyllistyneet ihmiset ympäri maailmaa, etenkin ne, jotka ovat syyllistyneet niihin Ukrainassa.

"Tänään palestiinalaisille kerrotaan, että tämä sitoumus ei ole absoluuttinen eikä universaali", Ziada sanoo. "Hollanti soveltaa valikoivaa oikeutta ja tarjoaa immuniteetin, kun palestiinalaiset haastavat Israelin sotarikollisia."

Sen sijaan, että Hollannin hallitus vaatisi palestiinalaisia ​​vastaan ​​tehtyihin sotarikoksiin syyllistyneitä israelilaisia rikosoikeudelliseen vastuuseen, se syleilee ja palkitsee heidät allekirjoittamalla sotilaallisia yhteistyösopimuksia Israelin kanssa.

Ziada sanoo, että hänen viisi vuotta sitten alkanut siviilikanteensa "on ollut pitkä ja haastava oikeustaistelu perheelle".

"Olemme kuitenkin päättäväisiä siinä, että nämä sotarikolliset tuodaan oikeuden eteen", hän lisää.

Ziada tutkii perjantain tuomiota asianajajiensa kanssa ja pohtii, viedäänkö asia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

"Toivomme, että jonain päivänä voimme saada oikeutta joukkomurhassa kuolleelle perheellemme ja tuhansille muille palestiinalaisperheille, jotka ovat kärsineet Israelin sotarikollisten toimesta."

---

Teksti on käännös Electronic Intifadassa 25.8.2023 julkaistusta englanninkielisestä kirjoituksesta.